Suunnittelin ja valmistin Tampereella sijaitsevaan rakennukseen kattoreliefin. Tila oli saamassa toisen kattokruunun, joka tarvitsi arvoisensa kattokoristeen vanhan 1916 valmistuneen rinnalle, kuitenkaan kilpailematta vanhan kanssa.
Käytyäni Palomäentiellä ensimmäisen kerran, sain tietää talon mittavista kunnostustöistä sekä kuulla tarinoita talon historiasta, joihin Emil Aaltonen liittyi monella tavalla. Vanhan korjaaminen ja rakennusperinnön vaaliminen ovat minulle tärkeitä arvoja ja aloin ajatella uuden kattokoristeen toimivan ikään kuin muistona tehdyistä kunnostustöistä sekä merkkipaaluna uuden ajanjakson alkamisesta tämän talon historiassa. Vanhan koristeen toisinto ei tuntunut sopivalta, vaan halusin löytää yhteyden vanhan ja uuden välille, jotain talon historiaan ja nykyhetkeen kytkeytyvää.
”Kolme ruutua, triptyykki, Emil Aaltonen” -ajatus vei minut Emil Aaltosen museoon hakemaan inspiraatiota ja vietin siellä hyvän aikaa piirtäen ja opiskellen Emil Aaltosen elämänvaiheista. Aaltosen elämänkaari alkoi hahmottua ja pääteemaat nousta esiin – Emil ja tyttäret, vaimo Olga, kengät ja lestit, Lokomo, Pyynikinlinna, maatalous ja taide. Aaltonen vaikutti elämänkerran perusteella henkilöltä, joka sopisi hyvin veistoksen pääteemaksi.
Aaltonen oli muun muassa taidekeräilijä ja ajattelen kattokoristeen olevan ikään kuin yksi teos hänen kokoelmiinsa. Tavoitteeseen yhdistää talon historia ja nykyhetki pyrin modernilla puuveistoksella, joka leikittelee kollaasimaisella sommittelulla ja epätyypillisillä veistoaiheilla, kuten kengät. Koristeellisten kehysten muotokieli sekä kattokoristeen sävy ja pintakäsittely mukailevat vanhan veistoksen ulkonäköä. Triptyykki kertoo tarinaa talon moninaisesta historiasta sekä toimii muistona mittavista kunnostustöistä, jotka valmistuivat 2006.
Markus Pakkala
Toukokuu 2022
Tampere
